31. elokuuta 2014

auringonlaskun aikaan

Moikka! Elokuun viimeistä viedään ja huomenna on jo syyskuu. Viikot menee todella nopeasti ja päivät lähes tulkoon toistavat itseään. Illat ovat menneet töissä ja aamut nukkuen pitkään. Me tultiin tänään mun serkkujen tykö, sillä mun kummit lähti Nizzaan muutamaksi päiväksi. Tänään myös käytiin katsomassa pienen pientä vauvaa, joka kyllä oli varsin hurmaava tapaus!

Viikonloppu on mennyt varsin rauhallisissa merkeissä, vaikka tarjolla olisi toki ollut Joen yön menot ja meiningit. Päätettiin kuitenkin perjantai-iltana poiketa Muodin yö -tapahtumassa Iso Myyssä. Käytiin juomassa kahvit ja katsottiin samalla muotinäytös syksyn trendeistä. Taisinkin pari ihanaa juttua sieltä bongata, katsotaan päätyykö ne koskaan mun vaatevarastoon! 

Monista blogeista on saanut lukea syksystä ja sen tulon tuomista fiiliksistä. Ihanaa, kun syksy tekee tuloaan. Paljon uusia hyviä ohjelmia alkaa pyörimään telkkarissa, syksyn kauniit värit ja pimenevät illat, muhkeat kaulaliinat ja lämpimät neuleet.. Postauksen kuvissa kuitenkin vielä sitä kesäfiilistä, joka oli varsin mahtava vielä parisen viikkoa sitten, kun siskoni ja koirani kanssa pyörähdimme satamassa auringonlaskun aikaan.


Mitäs tykkäätte kuvista? :-) Auringonlasku oli erittäin upea ja näihin kuviin tallentui niin huikeat fiilikset kesän viimeisimpien suhteellisen lämpimien iltojen meiningistä! 

Mulla on viimeisimpien viikkojen aikana ollut pienimuotoinen stressi omista työkuvioista, eikä tälle taida näkyä loppua ennen kuin saan itse tehtyä omat päätökseni! Toivon, jotta ajatukset selviäisivät ja tietäisin mitä tulevaisuudeltani haluan ja ennen kaikkea saisin elää lähes stressitöntä elämää. Mulla on huono tapa aina päättää ja saada uusia ideoita ja niin edelleen kaikkea, mutta seuraavana päivänä saatankin olla aivan eri mieltä ja enää se edellisen päivän päähänpisto ei olekaan yhtään hyvä idea. Mutta asioillahan on tapana järjestyä, eikö? Nyt taidan lähteä istumaan lämpimään saunaan, kerrankin kun siihen on mahdollisuus! Kivaa alkavaa ensi viikkoa ihanat 

25. elokuuta 2014

PÄRNU, DAY 4 & 5

Viikot vierii niin nopeaa eteenpäin, ettei meinaa edes perässä pysyä! Postauksia kertyy luonnoksiin, ja niitä pitäisi nyt päästä purkamaan. Syksy tekee kovaa vauhtia tuloaan, mutta palataan vielä silti siihen meidän Pärnun reissun kahteen viimeiseen päivään. Viimeisenä päivänä kotiin päin matkustaessa kamera uppoutui matkalaukun uumeniin, joten kaikki postauksen kuvat ovat viimeiseltä kokonaiselta lomapäivältä.


Keskiviikko meillä alkoi aamupalalla, jonka jälkeen meille tilattiin hotellin respasta taksi! Me haluttiin vielä edellisen päivän Kaubamajakas -kauppakeskuksen shoppailuiden jälkeen päästä käymään Pärnun keskustan kahdessa kauppakeskuksessa, joista kyllä loppuunsa taisi löytyä lähes samat kaupat kuin Kaubamajastakin! Kuten edellisessä reissupostauksessa sanoinkin, Pärnu ei ole mikään shoppailukaupunki! Muutama tunti me saatiin kuitenkin kulutettua aikaa kaupoilla, jonka jälkeen molemmilla alkoi mahat kurnimaan. Atte ehdotti tässä vaiheessa, jos mentäisiin taksilla Steffaniin syömään. Oltiin kävelty kyseisen ravintolan ohi jo sunnuntaina kaupungilla pyöriessä, mutta tällöin sinne oli niin pitkät jonot.. Nyt oltiin kuitenkin päivällä noin kahden aikoihin sinne menossa ja päästiinkin suoraan pöytään!


Siis niin ihana ravintola, ettei toista varmaan ole! Ihan kuin olisi ollut puutarhassa syömässä, kukkia oli paljon ja jotenkin koko paikka oli niin hurjan tunnelmallinen! Ja kaiken tämän lisäksi ruoka oli hirmuisen halpaa (niin kuin oikeastaan kaikkialla Pärnussa) ja palvelu ystävällistä ja ruoka-annokset niin äärimmäisen isoja hintaansa nähden! Ja totta kai se tärkein: ruoka oli hyvää. Atte tilasi itselleen pitsan ja itse otin spagetti bolognesen, joka oli ainakin kahden ellei jopa kolmen henkilön annos :-D Multa kysyttiin laskua maksaessa haluanko ottaa loput mukaan, sillä ruokaa jäi reippaasti yli puolet syömättä ja olin jo ihan ähkyssä. Mutta tätä ravintolaa suosittelen!

Syönnin jälkeen meidän päivä jatkui hotellilla pienen hetken, jonne me heitettiin ostokset sekä kaikki muu turha, ennen kuin mun oli aika rohkaistua ja ottaa auton avaimet ja lähteä ajamaan! Mua jännitti. Siis ihan oikeasti jännitti aivan älyttömästi. Ajokokemusta neljä kuukautta takana päin ja aivan uusi kaupunki omine ajokulttuureineen. Huh. Lähdettiin siis omalla autolla loppupäiväksi rannalle! Oltiin onneksi jo keretty ajamaan niin paljon taksilla, jotta reitit olivat jo tutut ja sattui siihen aikaan päivästä olemaan suht rauhallinen liikenne, joten selvisin! Mun oli siis pakko rohkaistua jo tällöin, koska matkan viimeisenä päivänä mun oli pakko olla auton ratissa Pärnusta tänne Joensuuhun asti.


Rannalla me nautittiin vielä viimeiset tunnit auringosta ja erään kioskin aivan mahtavan hyvistä ranskalaisista! Tuolloin jo mietittiin, kuinka haikeaa onkaan lähteä pois. Vaikka poikaystävän murtunut jalka hiukan hidastikin ja muuttikin meidän matkan suunnitelmia, niin me oltaisiin silti viihdytty tuolla vielä muutama extrapäivä.

Torstaina meillä oli määrä luovuttaa hotellihuone klo 12 mennessä päivällä ja viimeisen hotelliaamupalan jälkeen me lähdettiin jo ajamaan kohti Tallinnaa. Onneksi matka Pärnun ja Tallinnan välillä on helppo ajaa. Toista sitten olikin Tallinnassa, jossa navi ohjasi meidät niin kummalliseen X-kirjaimen muotoiseen risteykseen. Okei, risteyksessä oli kyllä liikennevalot, mutta kukaan ei niitä totellut! Olin ensimmäisenä valoissa ja vihreät palaa, mutta kuinka voin ajaa eteenpäin jos edessä on keskellä risteystä kaksi autoa ja haitaribussi! Takana tuleva paikallinen jo alkoi tööttäillä ja lopulta suuttui niin, että lähti mun ohitse ajamaan ja tunki vain eteenpäin. Menin perässä, muuten oltaisiin oltu siinä vielä kolmenkin tunnin päästä :-D 

Tallinnassa me käytiin SuperAlkossa sekä jossain pienessä kauppakeskuksessa syömässä ja hieman kiertelemässä kauppoja. Aikaa oli vielä nelisen tuntia, joten lähdettiin satamaan ja käytiin vielä Sadamarketissa kuluttamassa aikaa. Siitä olikin sitten helppo lähteä autolla laivaan! Menomatkalle meille oli varattu samainen laiva, mikä sunnuntaina oli tullessakin, eli M/S Finlandia. Meillä oli iltalähtö ja perillä Helsingissä me oltiin joskus kymmenen aikoihin. Paitsi, että autokannen ulos purkamisessa taisi olla vähän ongelmia, sillä me ooteltiin meidän vuoroa melkein tunti! Matkalla kohti Porvoota, päätettiin kuitenkin lähteä suoraan ajamaan kohti kotiin, sillä mua ei väsyttänyt. Omaan sänkyyn me päästiin nukkumaan viiden aikoihin aamuyöstä!

Kaikin puolin ihan mahtava reissu, vaikka nyt niitä ikäviäkin asioita pääsi tapahtumaan! Aurinkoa, lämpöä, lepoa, shoppailua, hyvää ruokaa ja juomaa, pitkät illat.. Oon aika varma, että Pärnuun me vielä lähdetään uudelleenkin. En siis usko, että tämän paremmin olisi voinut matkakohde valikoitua kaikkien mahdollisten joukosta! Pärnu on myös hyvä talvilomakohde ihanine kylpylähotelleineen! Itse meinasinkin matkan neljäntenä päivänä käydä jossakin hoidossa meidän hotellilla, mutta sopivaa aikaa omaan aikatauluun ei löytynyt, joten sekin jää sitten ensi kertaan ;-) 

Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin on hyvä päättää nämä reissupostaukset! 

21. elokuuta 2014

PANDORA


Moikka! Ihan ensimmäiseksi, kiitos hurjan paljon kaikista ihanista kommenteista edelliseen postaukseen! Mahtavaa huomata, miten se herätti teissäkin tunteita ja ajatuksia. 
Sitten toisiin juttuihin.. Olin pyöritellyt pidemmän aikaa päässäni korukauppojen lahjakortteja ja mitä niillä lopuilla ostaisin. Edelliset ostoksethan olivat MK:n rannekello sekä Papu-kaulakoru, niistä pääset lukemaan täältä. Lauantaina lähdin aikani kuluksi käymään Timanttisilla sekä Kulta-Nallessa. Olin jo aiemmin miettinyt Pandoran rannekorua, ja tähän myös ostohetkellä päädyin! Sain ranneketjun lisäksi ostettua jo pari palaa koristamaan ketjua. Molemmista paloista löytyy blingiä, toinen pala on hiukan toista isompi. Molemmat silti yhtä rakkaita.  Taisin juuri koukuttua kyseiseen koruun! Mun tekisi jo nyt mieli lähteä ostamaan uutta palaa, sillä mielessä kummittelee roikkuva sydän! Löytyykö teiltä jo Pandora-korua? :-)

19. elokuuta 2014

THROWBACK - parasta aikaa

Tiedättehän te, kuinka vanhemmat aina puhuu siitä, miten opiskelijaelämä on ihmisen parasta aikaa ja kuinka sitä tulee muistelemaan ja kaipaamaan. No - mun kosketus tähän opiskelijaelämään on varmaan lukio, siinä sen parhaimmassa muodossa. Kai myös ammattikoulu lasketaan, mutta se aika oli ihan erilaista.


Kävelin perjantaina samaisia lenkkipolkuja kuin mitä lukion aikaan. Ensin ajattelin kaiken olevan niin kuin silloinkin, ainoastaan vaan silloinen hyvä ystäväni ei kävellyt juuri nyt vierelläni. En vuodattanut hänelle murheitani enkä ongelmiani. En kuullut viisaita neuvoja, joita saisin illalla nukkumaan mennessäni miettiä. Loppu matkasta kuitenkin mieleni muuttui. Mikään ei enää ole niin kuin silloin, jopa minä itse olen muuttunut. Näin ajattelin.

Lukiota käydessäni asuin vielä kotona äitini luona. Muistan, kuinka inhosin herätä aina niin kamalan aikaisin kouluun tylsille oppitunneille. Koulussa kuitenki odottivat kaverit ja ystävät, joita sain vain lisää, mitä pidemmälle lukiota mentiin. Lukio aikana urheilin paljon. Ei - en tavoitellut unelmakroppaa, vaikka liikuntakerrat hipoivatkin jopa viittä kuutta kertaa viikossa tunnista kolmeen tunnin satseina. Se vain oli mun elämäntapa. Siitä oli helppo pitää kiinni, eihän mulla ollut muita velvotteita kuin koulunkäynti. 


Viikonlopuiksi meillä oli aina porukalla jotain tekemistä. Toki oli paljon niitäkin viikonloppuja, kun vain märehdin kotona huoneessani. Yleisimmin jollain oli vuokralla mökki tai sitten saimme luvan mennä jonkun vanhempien mökille viettämään iltaa. Ne oli kivoja iltoja! Meillä oli hyvä lukioporukka!

Täytettyäni 18, sain työn, jossa vietin ensimmäisen kesäni täysi-ikäisenä. Ja sitemmin myös syksyn viikonloput. En vieläkään voi ymmärtää, kuinka olen viikot jaksanut painaa lukiossa ja viikonloput tehdä töitä ja bilettää. Voi sitä nuoruutta, kai siinä se syy siihen, miten sitä olikaan energinen eikä olisi halunnut jäädä mistään paitsi!

Vietin myös paljon aikaa Karoliinan kanssa, joka tällöin asui Joensuussa. Muistan ne kerrat, kun soitin matkalla ''mikä se teidän asunnon numero olikaan'' ja olin jo ovelle päästessäni sen kerennyt unohtamaan :-D Muistan senkin kuinka me syötiin nälkäisinä pelkkiä makaroneja hirmuisen isolla voinokareella! Karo oli ja on mulle edelleenkin kuin sisko! 

Ja heh - kaiken tämän hauskuuden rinnalla piti myös opiskella, miten tylsää! :-D Enhän oikein ollut mitään lukutoukka -tyyppiä, vaikka kyllä aina rauhoutuinkin kiltisti lukemaan oppikirjoja.


Lukion toisella luokalla, kuvioihin asteli täysin yllättäen nykyinen poikaystäväni. Vuosi tästä ensimmäisestä facebook-keskustelusta me asuttiin jo yhdessä, vaikkakin tie yhteiseen kotiin oli hyvinkin pitkä ja kivinen. Viimeiset kirjoitukset kävin kirjoittamassa omasta kodista Joensuusta käsin. Silloin tuntui juuri siltä, kuin olisi vasta-rakastunut ja elämä muutenkin vasta alussa. Tiedättekö sen tunteen? No niinhän se varmaan silloin olikin - kaikki oli uutta ja ihmeellistä. Täytyi itse maksaa omat laskut ja mennä itse sinne ruokakauppaan, kukaan ei enää huolehtinut samalla tavalla kuin joskus.


Nyt mulla on se silloin haaveiltu yo-lakki (''lippis'') tuolla kaapissa pölyttymässä, jonka saan vappuna taas painaa päähäni ja olla ylpeä siitä, että lukio on historiaa! Nyt myös kaikki tuntuu niin itsestäänselvältä. On päivä milloin on laskujen maksun aika, päivä milloin palkka napsahtaa tilille, rennot viikonloput vailla tekemistä ovat luksusta, arki täytyy kellottaa työpäivän mukaan, iltaisin se samainen kainalo on vain edelleenkin se maailman paras paikka, mitä se oli silloinkin vasta-rakastuneena.

Vanhemmat ehkä ovat oikeassa siinä, että opiskelijaelämä on ihmisen parasta aikaa ja kuinka sitä on kivaa muistella - totta! Kaipaan lukion aikaista huoletonta elämää! Mutta tiedän olevani tuhat ellen jopa miljoona kertaa onnellisempi nyt kuin silloin neljä viisi vuotta sitten. Tiedän, että elämä on mua varten ja nuoruuden hölmöydet on pitänyt toilailla, jotta mulla on nyt tämmöinen - näin ihana ja onnellinen - elämä! 


Ja nyt perjantaita viisaampana tiedän olevani se sama Roosa, joka olin myös silloin lukiossa. Ainoastaan vain mielettömän paljon kypsemmällä ajatusmaailmalla ja rikkaammilla kokemuksilla! - Ja vähemmällä pakkelikerroksella! ;-)

// Kannattaa siis lähteä vihaisena urheilemaan, niin saa miettiä kaikkia vähän syvällisempiäkin asioita ihan vain oman päänsä sisällä. Takaisin tullessani olin erittäin onnellinen siitä mitä mulla on. Kirjoitin tekstin ensin puhelimeeni, jonka myöhemmin perjantaina näytin poikaystävälleni. En yleesä kirjoita tämmöisiä postauksia, mutta ehkä vaihteeksi ihan hyväkin avata teille vähän menneisyyttäni, vaikka blogia noihin aikoihin kirjoitinkin jo.

Postauksen kuvituksena toimii mitkäs muutkaan kuin lukion aikoihin otetut kuvat!

16. elokuuta 2014

PÄRNU, DAY 3

Tiistai, eli kolmas päivä Pärnussa meillä alkoi perinteisesti hotellin aamupalalla. Aamupalalla oli aina tarjolla useampaa erilaista leipää, niin tummaa kuin vaaleaakin. Kinkut, juustot, kurkut ja tomaatit löytyi hyvin myös ja niitä oli saatavilla oikeastaan koko ajan. Lisäksi oli jukurttia ja mysliä yms. Nakkeja, pekonia ja munakasta. Lettuja hillolla ja hedelmiä. Eli aika paljon kaikkea. Harmikseni hedelmälautanen oli useamman muunkin lomalaisen suosiossa, eikä juurikaan sitä puolta täytetty niin ahkeraan kuin muita. Onneksi jokaisen aamun aamupalalta kuitenkin löytyi jotain syötävää, vaikkei ehkä juuri sitä lempparia!


Aamupalan jälkeen työntelin mieheni pyörätuolissa taksiin, joka meille oli tilattu. Lähdettiin ostamaan kyynärsauvoja, jotta saisimme palauttaa pyörätuolin hotellille ja elämämme helpottuisi hiukan. Saimme haluamamme Invaru -liikkeestä ja sieltä jatkoimme taksilla matkaa Kaubamajakas -kauppakeskukseen! Pärnu ei ole mikään shoppailijan paratiisi - ei sitten ollenkaan. Ostosten perässä sinne siis ei kannata lähteä. Kaubamajas -keskuksesta löytyi ne perus vaatekaupat ja liikkeet, mitkä oikeastaan ovat myös meillä Suomessa. Meillä vierähti kuitenkin useampi tunti kierrellen siellä. Tai no mie kiertelin ja Atte istui jossain käytävän penkillä odottamassa. Ostoksista lisää sitten omassa postauksessaan ;-)


Mulla ei päivällä kulkenut kamera mukana, joten kolmannen päivän kuvat keskittyvät iltaiseen rantareissuun. Shoppailun jälkeen pyörähdimme hotellilla ja keräsimme hiukan voimia siellä. Poikaystävän sisukkuus on kyllä ihan uskomatonta! Halusin illaksi rannalle, sillä muuta tekemistä me ei oikein keksitty. Tottakai olisin halunnut käydä aallonmurtajalla yms. mutta ne olivat lähes mahdottomia toteuttaa kyynärsauvojen kanssa! Lähdimme hotellilta läheiselle pikkukaupalle, josta meillä oli ajatuksena ostaa hiukan evästä rannalle mukaan. Hotellilta rannalle matkaa kertyi ehkä 1,5km ja meillä meni puolitoista tuntia tämän matkan kulkemiseen kävellen. Onneksi meillä ei ollut kiire. Atte, totta kai, meinasi turhautua siihen kuinka hitaasti matka eteni ja rankkaahan se oli niiden keppien kanssa heti ensimmäisenä päivänä lähteä noinkin pitkä matka pomppimaan. Iso hatun nosto mun sisukkaalle miehelle! 


Rannalle päästyä meitä hiukan nauratti, ettei varmaan montaakaan ihmistä olla nähty rannalla jalka paketissa - innokkaat lomailijat :-D Asetuttiin pyyhkeidemme kanssa lähelle rannan promenadia nauttimaan eväistämme ja toisistamme. Ja totta kai auringosta. 

Tiistai oli hiukan tuulisempi päivä kuin edeltäjänsä ja rannalla olikin ihan eri meininki harrastemahdollisuuksissa. Hirveästi näkyi liitosurffaajia (?) tai millä nimellä näitä nyt kutsuisi. Laji näytti hauskalta ja olisi ollut hurjan siistiä kokeilla, päätin kuitenkin pysyä visusti pois merestä. 


Ei me keretty olla paikoillamme kuin ehkä tunti ennen kuin alkoi tuulemaan niin kovaa, että hiekka pöllysi. Sitä oli nopeasti suut ja silmät täynnä! Jopa laukku täyttyi hiekasta. Lähdimme taksilla takaisin hotellille hyvin äkkiä, jossa vietimmekin loppuillan. Kävimme syömässä hotellin ravintolassa maittavat pihviateriat ja istuimme myöhään iltaan hotellin baarissa.


Sellainen oli tiistai, opettelua uuteen ja rentoa oleskelua kahden kesken. 

14. elokuuta 2014

PALJAIN JALOIN

Moikka! Me käytiin siskon kanssa sunnuntaina elokuvissa katsomassa Tähtiin kirjoitettu virhe. Oi miksi tuommoisia noin surullisia elokuvia pitää olla olemassa? Oon mielettömän herkkä ja itken todella vähästä, itken jopa joskus salkkareita katsoessani :-D Nyt nolottaa. Mutta niin asiahan oli se, että tuolla leffassa olessa melkein teki välillä mieli poistua salista käytävään, jotta ei itkettäisi. Leffa oli kyllä mielettömän hyvä ja kehujen arvoinen! Suosittelen katsomaan :-) Jotenkin niin koskettava ja ihana. Herkkä ja humoristinen. Ootteko te käyneet jo katsomassa kyseisen elokuvan?

Leffan jälkeen pakattiin taas kamat kasaan ja tultiin viettämään viikkoa äitini luokse. Me ei kauheasti olla kotona oltu, mutta vaihteeksi onkin kiva viettää pientä reppureissaajan elämää ja seilata paikasta toiseen. Sitten on taas kiva asettua kotiin. Oon käynyt kotikotoani käsin töissä, vaikkakin matka on hitusen pidempi kuin omasta kodista. Maanantaina ajellessani metsien reunustamaa tietä, näin niin valtavan hirven, että melkein sydän pysähtyi! Se oli oikeesti niin valtava, kunnon metsien kuningas niiden sarviensa kanssa. Haha, tää kuulostaa varmaan siltä kun en olisi koskaan nähnytkään hirveä :-D Tän kesän aikana meinasin muutenkin jo ajaa yhden hirvikolarin, joten onneksi tämä maanantainen otus vain möllötti viiden metrin päässä tiestä ja sain rauhassa ajella sen ohitse. Tänään vain tajusin hiljentäväni automaattisesti samaan kohtaan missä hirvi silloin maanantaina oli. Heh. Ehkä pieni pelko saa vain valppaammaksi :-)


pikkutoppi - New Yorker / pitsitoppi - kirppari (H&M) / maksihame - Vero Moda

Sunnuntainen asu, jossa kävin siellä elokuvissa. Arka napansa paljastaja älysi peittää mahaansa pitsitopilla, joka toimi mun mielestä yllättävän hyvin! Mitä mieltä siellä ollaan? :-)

Mulla alkoi tänään viikonloppuvapaat. Tämän ja huomisen aion pyhittää ihan vain tälle hauskalle perhe-elämälle mitä oon saanut viettää täällä 'maalla' veljieni ja siskoni, sekä poikaystäväni ja kahden tai oikeastaan kolmen karvakuonon kanssa. Nyt taidan vetäistä neuletakin päälle collegehousujen kaveriksi ja suuntaan tuonne terassille grillaamaan muiden kanssa! Myöhemmin luvassa todennäköisesti elokuvaa. Kivaa torstai-iltaa teille